Tammikuinen tiistai aamu, klo 6 aamulla… onko pakko herätä? Enkö voisi vielä hetken nukkua? Ei vain voi enää jäädä sänkyyn vaikka mieli tekisikin, olemmehan luvanneet olla Oulussa puolen päivän aikaan, eikun vain ylös ja aamukahvi tippumaan..
Viimein olemme saaneet itsemme hereille, ja siihen kuosiin että olemme valmiit suuntaamaan laina auton nokan kohti pohjoista.. siis kohti Oulua.
Onneksi matka ei nyt niin älyttömän pitkä ole, mutta kyllä siihen useampi tunti menee autossa istuessa.. hyvin kerkeää lauleskella Junnu Vainion biisiä ”Matkalla pohjoiseen” luodakseen tunnelmaa ja fiilistä reissuun.. tai fiilistellä elokuvan ”Tie pohjoiseen” tyyliin että joskus on lähdettävä kauas nähdäkseen lähelle..
Yhden pysähdyksen taktiikalla saavuimme perille puolenpäivän aikoihin jonka olimme sopineet olevamme Oulussa, emmekä edes eksyneet matkalla saatikka itse Oulun keskustassa.. ja parkkipaikka autollekkin löytyi hiukan fortunan avustuksella melkein määränpäämme oven edestä.
Sitten eikun vaan hoitamaan sitä asiaa onka takia olimme tulleet Ouluun.. Saavuimme Vuolle Poikien Talo – Oulu lahjoittamaan tuon hyväntekeväisyys kalenterin tuoton 1800 euroa.
”Ja vuosihan alkoi varsin hyvissä merkeissä, kun Hemmo ja Kimmo Ylämaan kiltti MacHemmot ry:stä vierailivat luonamme ja lahjoittivat Kilttimieskalenterin tuotot. Lahjoituksen suuruus on toiminnallemme merkittävä, kiitos kaikille sen mahdollistaneille!” Poikien talosta kommentoidaan.